Virttaan kirkko

Nykyinen kirkko on rakennettu vuonna 1845. Kuitenkin jo vuonna 1740 Virttaalla tiedetään olleen saarnahuone. Kirkon on suunnitellut rakennusmestari Carl Vettervik. Rakennustyön kyläläiset tekivät pääasiassa talkootyönä. Ristinmuotoisessa kirkossa on noin 250 istumapaikkaa.

Jonas Bergmanin maalaaman alttaritaulun aiheena on Kristus ristillä. Maalaus, joka on koristanut aiemmin Loimaan kirkon alttaria, valmistui todennäköisesti vuonna 1752. Myös vuonna 1782 rakennettu saarnastuoli on ostettu Loimaalta. Väitetään, että kuningas Gustaf III olisi lahjoittanut sen. 

Urkuparvi rakennettiin vuonna 1929. Urut saatiin vasta vuonna 1935. Ne ostettiin Honkilahden seurakunnalta ja ne korvasivat vuonna 1915 hankitun urkuharmonin. Urut ovat 6-äänikertaiset ja ne on valmistettu Saksassa vuonna 1860.

Kirkossa tarvittavat välineet on hankittu yhteisesti kyläläisten toimesta tai saatu lahjoituksena. Mm. 100 ehtoollispikaria, kattokruunu, vihkiryijy, hopeiset kynttilänjalat ja alttariliina on saatu lahjoituksena. 

Hautausmaa on perustettu vuonna 1827. Ruumishuoneen seinään hakattuna on löydetty lause: "Wuonna 1827 tämä hautausmaa on ragettu Thomas Thomaksen pojalta Tuomolalta". Tämä lause valettiin pronssiin ja kiinnitettiin kirkon seinustalla olevaan maakiveen vuonna 1959 arkkipiispa Ilmari Salomiehen suorittaman piispantarkastuksen yhteydessä. Hautausmaan laajennus ja uusi asemakaava on tehty vuonna 1940. Laajennukseen sisältyy sankarihauta, johon on siunattu 18 virttaalaista miestä. Lisäksi yksi sankarivainaja on siunattu sukuhautaan. Vuonna 1951 pystytettiin Ilmari Virkkalan suunnittelema sankaripatsas: Nukkuva sotilas. 

Virttaan kyläkirkko toimi aikoinaan saarnahuonekunnan nimellä. Kyläläiset pitivät kirkkoa yllä. Kun ajateltiin kirkon ylläpitoa vastaisuudessa, perustettiin vuonna 1957 Virttaan kirkkoyhdistys. Jumalanpalveluksia Virttaan kirkossa pidetään noin kerran kuukaudessa. Lisäksi kirkossa pidetään kaste-, vihkimis- ja siunaustoimituksia.