Hallinto ja päätöksenteko

Seurakunnan asioista päättävät seurakuntalaiset itse. Ylintä päätösvaltaa seurakunnassa käyttää kirkkovaltuusto, jonka jäsenet valitaan joka neljäs vuosi pidettävissä seurakuntavaaleissa. Ehdolle voi asettua jokainen täysi-ikäinen ja konfirmoitu seurakunnan jäsen. Äänioikeus puolestaan on kaikilla 16-vuotiailla seurakunnan konfirmoiduilla jäsenillä.

Kirkkovaltuusto

Kirkkovaltuusto päättää seurakunnassa mm. virkojen perustamisesta, talousarvion, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen vahvistamisesta. Se luo seurakunnan toiminnan ja talouden yleislinjat.

Loimaan seurakunnassa kirkkovaltuustoon kuuluu 27 jäsentä. Kirkkovaltuuston kokoukset ovat kaikille avoimia, kuka tahansa voi tulla seuraamaan kokouksen kulkua. Kirkkovaltuuston kokouksista ilmoitetaan Loimaan lehdessä sekä seurakunnan ilmoitustaululla. 

Kirkkoneuvosto

Kirkkovaltuusto valitsee joka toinen vuosi jäsenet kirkkoneuvostoon. Loimaan kirkkoneuvostoon kuuluu 10 luottamushenkilöä, jotka ovat kirkkovaltuuston jäseniä tai muuten seurakunnan toimintaa tuntevia henkilöitä. Lisäksi kirkkoherra toimii kirkkoneuvoston puheenjohtajana virkansa puolesta.

Kirkkoneuvoston tehtävät määrää kirkkolaki. Niitä ovat esimerkiksi seurakunnan toiminnan johtaminen, talouden ja omaisuuden hoito, kirkkovaltuustossa käsiteltävien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano sekä useimpien viranhaltijoiden valinta.

Kirkkoneuvoston kokoukset eivät ole julkisia.

Muut ryhmät

Kasvatustyön, diakoniatyön sekä lähetystyön työntekijätiimien rinnalla toimivat tukiryhmät, jotka tuovat seurakuntalaisten ääntä toimintojen suunnitteluun ja toteutukseen.

Seurakuntalaisen aloiteoikeus

Kaikilla seurakunnan jäsenillä on oikeus tehdä aloitteita seurakunnan toimintaan ja hallintoon liittyvissä asioissa (Kirkkojärjestys 7 luku 9. §).

Aloite tehdään kirjallisena ja sen tulee sisältää laatijan yhteystiedot. Aloite osoitetaan kirkkoneuvostolle ja jätetään seurakuntapalveluiden virastoon. Kirkkoneuvosto käsittelee aloitteet. Jos aloitteessa on kysymys kirkkovaltuuston päätösvaltaan kuuluvasta asiasta, valmistelee kirkkoneuvosto ensin aloitteen kirkkovaltuustolle.

Luterilaisen kirkon asioita koskeva aloite voi edetä tarvittaessa kirkolliskokoukseen asti.

Lisätietoja aloitteen tekemisestä voi kysyä kirkkoherralta.

Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit ovat 13.2.2024

Kirkolliskokouksen pappis- ja maallikkoedustajat valitaan vaaleilla. Pappien ja maallikoiden edustajat valitaan erikseen hiippakunnittain. Samoin toimitaan myös hiippakuntavaltuustojen pappis- ja maallikkojäsenien vaaleissa.

Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit toimitetaan 13.2.2024.

Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa.  Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa.

Ehdokkaita hiippakuntavaltuuston maallikkojäseneksi ja kirkolliskokouksen maallikkoedustajaksi voi asettaa valitsijayhdistys. Vaalikelpoinen maallikkojäseneksi ja -edustajaksi on hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan maallikkojäsen, joka on vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen. Myös seurakunnan palveluksessa olevat pappeja lukuun ottamatta voivat olla ehdokkaina maallikoiden vaalissa.

Hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen uusi nelivuotinen toimikausi alkaa 1.5.2024.

Vaaleissa sovelletaan 1.7.2023 voimaan tulleen uuden kirkkolain (652/2023) ja kirkkojärjestyksen (657/2023) säännöksiä

Lue lisää kirkolliskokous – ja hiippakuntavaltuustovaalista